Konkurssioikeus
Konkurssi on konkurssilaissa säädetty insolvenssimenettely, jossa velallisen koko varallisuus käytetään kerralla velkojen maksuun. Konkurssitilanteessa on yleistä, ettei varallisuus riitä velkojen täysimääräiseen maksuun. Nykyisen konkurssilain mukaan velallisen maksukyvyttömyys on pääsääntöinen peruste konkurssiin asettamiselle. Maksukyvyttömyys määritellään useimmiten siten, että maksukyvytön on velallinen, joka on muutoin kuin tilapäisesti kyvytön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.
Konkurssia voi yhtäläisesti hakea niin velkoja kuin velallinenkin. Mikäli samaan aikaan on vireillä hakemus yrityssaneerauksesta, se täytyy ratkaista ensin.
Konkurssin alettua velallinen menettää oikeuden määrätä siitä omaisuudestaan, joka kuuluu konkurssipesään ja määräysvalta siirtyy velkojille. Myös puhevalta tätä omaisuutta koskevissa oikeudenkäynneissä ja muissa menettelyissä siirtyy konkurssipesälle. Kaikki velat, jotka muutoin olisivat erääntyneet konkurssiin asettamisen jälkeen, katsotaan erääntyneiksi konkurssin asettamishetkellä.
Konkurssipesää hoitamaan määrätään pesänhoitaja, jonka määrää tuomioistuin kuultuaan suurimpia velkojia. Pesänhoitaja laatii luettelon velallisen varoista ja veloista, selvityksen velallisesta ja velallisen toiminnasta, saattaa loppuun kirjanpidon ja huolehtii yhteydenpidosta velkojiin. Pesänhoitaja antaa myös ilmoituksen konkurssivalvonnasta.
Konkurssivalvonnassa jokaisella velkojalla on oikeus valvoa saatavansa ja saada sille suoritus, mikäli velallisella on siihen varoja. Jako-osuuden saadakseen, velkojan on valvottava saatavansa valvontailmoituksessa määrättyyn päivään mennessä, ja mikäli valvonta myöhästyy, voi saatavan valvoa jälkivalvontana, jonka edellytyksistä säädetään erikseen laissa. Konkurssivalvonnasta julkaistaan aina kuulutus virallisessa lehdessä, sekä oikeusministeriön ylläpitämässä kuulutusrekisterissä.
Konkurssin kesto saattaa vaihdella vuodesta useisiin vuosiin riippuen muun muassa siitä, kuinka laajasta liiketoiminnasta on kyse ja kuinka paljon velallisella on tuloutumattomia saatavia, keskeneräisiä oikeudenkäyntejä sekä sopimussuhteita ja mahdollisia takaisinsaanteja konkurssipesään.
Konkurssin kestäessä pidetään vähintään kaksi velkojankokousta, joista toinen pesäluettelon valmistuttua ja toinen lopputilitystä hyväksyttäessä. Kokoukseen osallistuminen on velkojille vapaaehtoista, eikä poisjäänti aiheuta oikeudenmenetyksiä velkojan saatavan osalta, mutta poissaoleva velkoja ei voi osallistua mahdollisiin äänestyksiin esimerkiksi omaisuuden realisaatiohinnoista.
Konkurssi loppuu pääsääntöisesti lopputilitykseen, ellei konkurssia haeta rauenneeksi tai sitä siirretä julkisselvitykseen.