Sovintomenettely
Kaikkia oikeusriitoja ei viedä tuomioistuimiin. Monesti prosessaamisen oikeudessa katsotaan tulevan liian kalliiksi ja aikaa vieväksi. Tämän takia Suomessa on erilaisia keinoja hakea sovintoa ilman, että on tarpeen mennä oikeuteen asti selvittämään asiaa. Myös tuomioistuimen avustuksella on mahdollista hieroa sovintoa.
Esimerkiksi Suomen Asianajajaliitto on perustanut vapaaehtoisuuteen perustavan järjestelmän sovitella riitoja. Tämä järjestelmä on myös epävirallinen.
Tietyt lautakunnat antavat suosituksia riidoissa. Esimerkiksi kuluttariitalautakunta antaa suosituksia yksityishenkilöiden ja elinkeinoharjoittajien välisissä riidoissa.
Rikosasioita voidaan sovittelijan toimesta yrittää ratkoa. Kyseessä on maksuton palvelu. Tuon palvelun tarkoituksena on järjestää rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa. Tuossa tilaisuudessa he voivat käsitellä rikoksesta uhrille aiheutuneita haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi.
Tuomioistuin voi sovitella riita-asioita. Tällöin edellyksenä on se, että jutun osapuolet pyytävät tätä. Sovittelijana toimii tuomari. Sovittelijan tulee kuulla osapuolia ja neuvotella heidän kanssaan. Osapuolten suostumuksella voidaan kuulla muitakin henkilöitä ja esittää muuta selvitystä. Sovittelijan tulee auttaa osapuolia heidän pyrkimyksessään päästä yhteisymmärrykseen ja sovinnolliseen ratkaisuun. Sovittelussa voidaan vahvistaa ratkaisuksi osapuolten hyväksymä sovinto.
Riita-asian ollessa vireillä oikeudessa tuomarin on pyrittävä saamaan asianosaiset sopimaan se. Tämä voi osaltaan laskea esimerkiksi oikeudenkäyntikulujen määrää, jos asia saadaan sovittua jo valmistelussa, eikä tämän johdosta ole tarpeen järjestää pääkäsittelyä asiassa.
Lähteet:
Prosessioikeus. WSOYpro. Juva 2008.